..pakko yrittää pitää aina välillä tuo meidän huli-vili sisällä kun eilen oli liikaa auringossa... ja eikä usko että pitää olla pitkähihainen pusero!
Niinpä toteutin pitkäaikaisen haaveeni...nukenkantokopasta! Minulla oli pienenä tuo pinkki (alinkuva)...ja tykkäsin sillä leikkiä , mutta pian siitä on jo lähes kolkyt vuotta niin aika on tehnyt tehtävänsä! Tämän tyylisen laukun oli aikoinaan ommellut myös edesmennyt tätini minun serkuilleni...muistan että se oli ruskea ja siinä oli vetoketju :).
Niinpä ommellesseni mietiskelinkin että siinä se nähdään että kaikki muu paitsi käsityöt on turhaa...eipä olisi tätinikään uskonut että joku miettii vielä kymmenien vuosien jälkeen hänen ompelemaansa nukenkanto kassia, mutta niimpä vaan mietti! kuinkahan tämä minun tekemäni versio jää elämään...ja innostuuko lapsemme siitä, kyllä! Ollaan jo muutamana päivänä leikitty neuvolaa! Minun roolini on neuvolantäti, Lenni on isi ja Unna on äiti :) !!! ja jos joku innostuu tästä niin voin antaa lisä infoa:) Kankaana jälleenkerran pöytäliina...joka iski silmään kangaskaapista, ja ompelin tähän nyt sen vetoketjunkin jota ei ollut omassa "lapsuuteni"mallissa :)! Eli taas on yksi liina saanut uuden elämän! Samalla piti surauttaa Unnan ensimmäiselle omalle nukelle uusi mekko, kun ne mukana tulleet pukimet ...ne nyt on niitä aika tylsiä ja onhan nukella oltava kesällä kukkamekko!
Tutkimattomat ovat pöytäliinojen tiet!
Helteistä viikonloppua kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti